Sanna Ranto, LUKUTEORIA JA ALGEBRA
Versio 1, 1.11.2003
RENGAS
 

Rengas

Rengas on algebrallinen systeemi, jossa on kaksi operaatiota. Tyypillinen esimerkki renkaasta on kokonaislukujen joukko Z varustettuna yhteen- ja kertolaskulla. Myös yleisessä määritelmässä on tapana käyttää operaatioina yhteen- ja kertolaskumerkintää. Kuten tavallista kertolaskun merkintä  .  jätetään usein merkitsemättä.

Määritelmä. Kolmikkoa (R, +, . ) sanotaan renkaaksi, jos se täyttää seuraavat ehdot:

     (R1)   (R, +) on Abelin ryhmä.
     (R2)   Jos a,b  (- R, niin a . b  (- R. Siis  .  on joukossa R määritelty binäärioperaatio.
     (R3)   Kaikilla a,b,c  (- R on

a(bc) = (ab)c    (liitäntä- eli assosiatiivilaki).


     (R4)   Joukossa R on olemassa sellainen alkio 1R, että kaikilla a  (- R on a . 1 R = 1R . a = a. Alkiota 1R sanotaan renkaan ykkösalkioksi.
     (R5)   Kaikilla a,b,c  (- R on

a(b+  c) = ab + ac   ja   (a + b)c = ac + bc     (distributiivilait).



Jos operaatio  .  on lisäksi kommutatiivinen eli kaikilla a,b  (- R on a . b = b . a, niin sanotaan, että (R, +, . ) on kommutatiivinen rengas.

Joskus renkaan määritelmästä jätetään postulaatti (R4) pois. Tällöin yllä määriteltyä rengasta sanotaan ykkösalkiolla varustetuksi.

Renkaan ykkösalkio 1R on yksikäsitteinen. Nimittäin, jos renkaassa olisi kaksi ykkösalkiota 1R ja 1R ', niin postulaatin (R4) nojalla saadaan 1R = 1R' . 1 R = 1R'.

Postulaatin (R1) nojalla renkaassa on yhteenlaskun suhteen neutraalialkio e ja kaikkien alkioiden a vasta-alkiot -a. Renkaan tapauksessa neutraalialkiosta e puhutaan usein renkaan nolla-alkiona ja sitä merkitään 0R. Lisäksi postulaatista (R1) seuraa, että yhteenlasku on assosiatiivinen ja kommutatiivinen.

Renkaasta (R, +, . ) voidaan puhua yksinkertaisesti vain renkaana R, jos operaatiot + ja  .  ovat asiayhteydestä selviä.


Linkit:
Ryhmä