| Funktio on matematiikan tärkeimpiä käsitteitä. Yksinkertaisin
funktiotyyppi liittää reaalilukuun x toisen reaaliluvun y. Liittäminen
ilmaistaan lausekkeella, jossa y lausutaan x:n avulla, esimerkiksi y = x + sin(x).
Tällainen funktio voidaan esittää xy-tasoon piirretyllä kuvaajalla,
joka muodostuu pisteistä (x,y), missä x saa kaikki arvot funktion
määrittelyjoukosta.
Funktiot voivat kuitenkin olla paljon monimutkaisemmin määriteltyjä.
Lukujen x ja y välinen riippuvuus voi perustua integraalilausekkeeseen, se voi
syntyä differentiaaliyhtälön ratkaisusta jne. Esimerkiksi fysiikassa esiintyy
paljon tällä tavoin määriteltyjä funktioita.
Funktion käsite on kuitenkin vielä yleisempi. Funktion f : A → B
lähtöjoukko A ja maalijoukko B voivat olla mitä tahansa joukkoja, ja
joukkoon A kuuluvan alkion x kuva y voidaan määritellä millä tahansa
yksikäsitteisellä tavalla, ei mitenkään välttämättä lausekkeella. | Funktiokäsitteen määrittely
Esimerkkejä funktioista
Reaalifunktion käsite, alkeisfunktiot
|
|
Esimerkkejä
- Olkoot annettiuna joukko Kääpiöt, joka sisältää Lumikin
seitsemän kääpiötä, Kääpiöt = {Viisas, Jörö, Lystikäs,
Unelias, Ujo, Nuhanenä, Vilkas} sekä luonnollisten lukujen joukko
. Voidaan muodostaa kuvaus eli funktio kääpiöiden ja
luonnollisten lukujen välille esimerkiksi liittämällä jokaiseen
kääpiöön sen nimen kirjainten lukumäärän. (Merkitään
kuvausta vaikka .) Esimerkiksi kääpiöön Ujo
kuvaus liittää luvun kolme: . Kuvaus ei kuitenkaan ole
injektio sillä . Kuvaus ei ole surjektiokaan,
sillä kuvaus ei liitä kaikkia luonnollisia lukuja kääpiöihin. Jos
rajoitamme maalijoukon joukoksi , niin saamme
kuvauksesta surjektion.
- Muodostetaan yhdistettyjä kuvauksia funktioilla
ja
. Valitaan ulkofunktioksi ja sisäfunktioksi, eli sijoitetaan
ulkofunktion muuttujan paikalle.
Muodostetaan vastaavasti myös pari muuta yhdistettya kuvausta.
- Olkoon
, . Kuvaus on surjektio. Jos valitaan mielivaltainen alkio sille
pätee:
Riippumatta siitä minkä :n maalijoukosta valitsee tälläinen
löytyy aina. Kuvaus on myös injektio. Valitaan mielivaltaiset , niille
pätee:
Injektiivisyyden voi todistaa myös lähtemällä oletuksesta
ja päätymällä lopputulokseen . Koska kuvaus on injektio sekä surjektio, se on bijektio.
- Tarkastellaan edellisen esimerkin käänteiskuvaajaa. Tämä on
mahdollista, koska
on bijektio. Funktio saa pisteessa
arvon , eli tarvitsee selvittää milloin saa arvon
.
Funktion käänteiskuvaus on .
- Olkoon
ja .
Kuvaus on
bijektio, joka kuvaa luonnolisista luvuista muodostettuja lukupareja
luonnollisille luvuille.
| |