Galtonin fortuna-lauta

PICT
Englantilainen luonnontutkija ja tilastotieteilijä F. Galton rakensi 1800-luvulla eräänlaisen fortuna-laudan. Laudassa esteet sijoitetaan kuvan osoittamalla tavalla. Lautaa alas vierivä kuula osuu jokaisella esterivillä yhteen esteeseen. Jokaisesta esteestä kuulalla on yhtä suuri mahdollisuus vieriä joko esteen oikealta tai vasemmalta puolelta. Kuulan sattumanvarainen kulku päättyy aina johonkin alhaalla olevista karsinoista.

Millä todennäköisyydellä kuula vierii jompaan kumpaan keskimmäisistä karsinoista, kun karsinoita on kuvan mukaisesti yhteensä kymmenen?


Ratkaisu

Jos laudalle merkitään esteiden väliin numerot, jotka ilmoittavat kyseiseen väliin johtavien reittien lukumäärät, saadaan seuraavan näköinen tutulta näyttävä kolmio, joka on Pascalin kolmio:

1
1 1
1 2 1
1 3 3 1
1 4 6 4 1
1 5 10 10 5 1
1 6 15 20 15 6 1
1 7 21 35 35 21 7 1
1 8 28 56 70 56 28 8 1
1 9 36 84 126 126 84 36 9 1

Kahteen keskimmäiseen karsinaan johtaa siten yhteensä 252 eri reittiä. Kuula voi vieriä kaikkiin karsinoihin yhteensä 512 eri reittiä pitkin. Todennäköisyys, että kuula vierii keskimmäisiin karsinoihin, on siis

252
----
512 =  63
----
128 = 0.4922.

Jos suuren määrän kuulia annetaan vieriä pitkin lautaa, karsinoihin vierineet kuulat muodostavat yhdessä varsin säännönmukaisen kasan. Kuulia kertyy kasoihin likimain niiden lukujen suhteessa, jotka saadaan Pascalin kolmion kymmenenneltä riviltä. Jos Galtonin lautaa suurennetaan siten, että karsinoita on enemmän ja lisäksi kuulia vieritetään suuri määrä, kuulien karsinoihin muodostamien kasojen muoto alkaa muistuttaa kellokäyrää.

Piilota ratkaisu