10 Toisen asteen käyrien ja pintojen
geometriaa
10.1 Ympyrän ja pallon ominaisuuksia
Tehtävä 446
Minkä käyrän muodostavat ne tason
E2 pisteet, joista pisteitä
(-a, 0) ja
(a, 0) yhdistävä jana (
a > 0) näkyy
45o kulmassa?
Vastaus
Tehtävä 447
Osoita, että ne tason pisteet, joiden etäisyydet pisteistä
P1 x1 ja
P2 x2
ovat suhteessa
k : 1, muodostavat
Apolloniuksen ympyrän
2 = 2 (k1).
Tehtävä 448
Määritä ympyrän
||x|| = 1 ja pisteen
P0 x0 (tulkittuna ympyräksi, jonka
säde on
= 0) kordaali.
Vastaus
Tehtävä 449
Olkoon
c ympyrä
K(x) = 0 ja olkoon
P1 x1 sen ulkopuolella oleva piste.
Osoita, että yhtälö
||x - x1||2 = K(x1) esittää
P1-keskistä ympyrää, joka leikkaa
ympyrän
c kohtisuorasti. (Tätä kutsutaan ympyrän
c ortogonaaliympyräksi.)
Tehtävä 450
Näytä, että ympyräparvet
x2 + y2 - 2sy - c2 = 0 ja
x2 + y2 - 2tx + c2 = 0
(parvien parametreina
s ja
t,
c on vakio) leikkaavat toisensa kohtisuorasti. Piirrä kuvio.
Tehtävä 451
Olkoon
c ympyrä
K(x) = 0 ja olkoon
P1 x1 sen sisäpuolella oleva
piste. Osoita, että yhtälö
||x - x1||2 = -K(x1) esittää
P1-keskistä ympyrää,
joka leikkaa ympyrän
c halkaisijansa päätepisteissä. (Tätä kutsutaan ympyrän
c
diametraaliympyräksi.)
Tehtävä 452
Olkoon
c ympyrä, jonka säde on
ja yhtälö
K(x) = 0. Olkoon
P1 x1
sen sisäpuolella oleva piste. Muodosta yhtälö sille
P1-keskiselle ympyrälle, joka
leikkaa ympyrän
c sen halkaisijan päätepisteissä (ts. jonka diametraaliympyrä
c
on).
Vastaus
Tehtävä 453
Miten muodostetaan yksinkertaisimmin kahden annetun toisiaan leikkaavan
ympyrän leikkauspisteiden kautta kulkeva ympyräparvi? Määritä se ympyröiden
x2 + y2 - 6x + 4y - 12 = 0 ja
x2 + y2 - 10x - 16y + 40 = 0 leikkauspisteiden kautta
kulkeva ympyrä, jonka keskipiste on suoralla
8x - 3y - 2 = 0.
Vastaus
Tehtävä 454
Näytä, että jos ympyröillä
K1(x) = 0 ja
K2(x) = 0 ei ole yhteisiä pisteitä,
niin myöskään ympyröillä
K1(x) + K2(x) = 0 ja
K1(x) + K2(x) = 0,
, ei ole
yhteisiä pisteitä.
Tehtävä 455
Olkoon pallon yhtälö
K(x) = 0 ja tason yhtälö
L(x) = 0 (missä
x = T). Miten muodostetaan pallon ja tason leikkausympyrän kautta
kulkevan palloparven yhtälö? Etsi sovellutuksena sen pallon yhtälö, joka kulkee pallon
K(x) = xT x - 1 = 0 ja tason
L(x) = aTx = 0, missä
a = T, leikkausympyrän
kautta ja joka sivuaa tasoa
x2 = 3.
Vastaus
Tehtävä 456
Olkoon annettuna kolme palloa, joiden keskipisteet eivät ole samalla
suoralla. Osoita, että pallojen kolme parittain otettua radikaalitasoa kulkevat saman
suoran, ns.
radikaaliakselin kautta. Osoita, että radiaakliakseli on kohtisuorassa pallojen
keskipisteiden määräämää tasoa vastaan.
Tehtävä 457
Olkoot
K1(x) = 0 ja
K2(x) = 0 kahden pallon yhtälöt. Osoita, että pallojen
K1 (x) + K2 (x) = 0 ja
K1(x) + K2(x) = 0,
- 1, - 1, , radikaalitaso on
riippumaton lukujen
,
valinnasta.
Tehtävä 458
Osoita, että jokainen ympyrän
x2 + y2 = a2, z = 0 kautta kulkeva pallo
leikkaa ortogonaalisesti jokaisen pallon, joka kulkee ympyrän
(x - b)2 + z2 = b2 - a2, y = 0
kautta.
10.2 Liittohalkaisijat
Tehtävä 459
Ellipsiä
5x2 + 5y2 + 6xy - 16x - 16y = 16 leikataan suorilla, joiden
suuntavektori on
t1 = i + 2j. Osoita, että ellipsin näistä suorista erottamien jänteiden
keskipisteet sijaitsevat samalla suoralla. Mikä on tämän suoran suuntavektori
t2?
Tehtävä 460
Totea, että edellisen tehtävän suuntavektorit toteuttavat ehdon
t1TAt2 = 0,
missä
t1 ja
t2 ovat suuntavektoreita vastaavat koordinaattivektorit ja
A on ellipsin yhtälön
toisen asteen termeistä saatava matriisi.
Tehtävä 461
Suora
x = x0 + v leikkaa toisen asteen käyrää
xTAx + 2bTx + = 0; tässä
A on symmetrinen
2 × 2 -matriisi,
x,
x0,
v ja
b kokoa
2 × 1 olevia pystyvektoreita sekä
ja
skalaareja. Lausu leikkauspisteiden koordinaattivektorit suoraa ja käyrää
karakterisoivien vakioiden
x0,
v,
A,
b,
avulla.
Vastaus
Tehtävä 462
Todista, että ellipsin kahden liittohalkaisijan pituuksien neliöiden summa on
vakio.
Vastaus
Tehtävä 463
Määritä suoran a)
e1T(Ax + b) = 0, b)
e2T(Ax + b) = 0 liittohalkaisija toisen
asteen käyrän
xTAx + 2bTx + = 0 suhteen. (Tässä
e1 i,
e2 j ovat ortonormeeratut
kantavektorit.)
Vastaus
Tehtävä 464
Määritä pinnan
2x2 + 5y2 + 11z2 - 20xy + 16yz + 4zx - 24x - 6y - 6z - 18 = 0
vektorin i - j suuntaisen halkaisijan liittohalkaisijatason yhtälö.
Vastaus
Tehtävä 465
Toisen asteen pinnan
x2 + y2 + z2 + 2xy + 2yz + 2zx + 2x + 2y + 2z + = 0
vektorin t suuntaisten jänteiden keskipisteet sijaitsevat xy-tason suuntaisessa tasossa.
Määritä vektorin t suunta.
Vastaus
10.3 Polaariteoria
Tehtävä 466
Osoita, ettö kaksoissuhde on riippumaton suoran parametriesityksessä
käytetyn suuntavektorin pituudesta.
Tehtävä 467
Osoita laskemalla, että jos pisteistö
P1, P2, P3, P4 on harmoninen, niin myös
pisteistö
P3 , P4, P1, P2 on.
Tehtävä 468
Osoita, että avaruuden
E3 pisteet
P1 (1, 0, -1),
P2 (3, -4, 5) ja
P3 (8, -14, 20) ovat samalla suoralla. Määritä piste
P4 siten, että pisteistö
P1, P2, P3, P4
on harmoninen.
Vastaus
Tehtävä 469
Määritä suoran
x + 2y = 3 napa a) käyrän
3x2 + y2 = 1, b) käyrän
y = x2
suhteen. Piirrä kuvio.
Vastaus
Tehtävä 470
Määritä käyrän
3x2 + 5y2 + 4xy - 7x - 8y - 3 = 0 tangentti ja normaali
pisteessä
(2, 1).
Vastaus
Tehtävä 471
Millä ehdolla toisen asteen käyrä
x2 + y2 + 2xy + 2x + 2y + = 0
sivuaa x-akselia origossa?
Vastaus
Tehtävä 472
Tarkastellaan toisen asteen käyrää
x2 - xy - y = 0. a) Määritä
tangenttijänteen avulla pisteestä
(1, -2) käyrälle piirrettyjen tangenttien yhtälöt.
b) Määritä suoran
x + 2y + 3 = 0 suuntaisten käyrän tangenttien yhtälöt. Piirrä
kuvio.
Vastaus
Tehtävä 473
Olkoon
s pisteen
(2, 1) polaari ellipsin
5x2 + 5y2 + 6xy - 4x + 4y = 4
suhteen. Määritä ellipsille halkaisija, jonka liittohalkaisija on suoran
s suuntainen.
Vastaus
Tehtävä 474
Määritä käyrän
x2 - 2y2 + 4xy - 6x + 2y = 0 origoon asetetun tangentin
suuntaisten jänteiden liittohalkaisija. Piirrä kuvio.
Vastaus
Tehtävä 475
Määritä suoran
bTx + = 0 napa käyrän
xTAx + 2bTx + = 0
suhteen.
Vastaus
Tehtävä 476
Minkä käyrän muodostavat ympyrän
xTx = 2 tangenttien navat ympyrän
xT x = 2 suhteen?
Vastaus
Tehtävä 477
Yhtälö
(b1Tx + 1)(b2Tx + 2) = 0 esittää erästä toisen asteen käyrää.
Osoita, että tämän polaari pisteen
P0 x0 suhteen voidaan kirjoittaa
(b1Tx0 + 1)(b2Tx + 2) + (b1Tx + 1)(b2Tx0 + 2) = 0.
Tutki, minkä tyyppinen toisen asteen käyrä voi olla kyseessä ja millaisia polaareja
saadaan pisteen P0 sijainnista riippuen.
Vastaus
Tehtävä 478
Määritä tason
ax + by + cz + d = 0 napa pinnan
Ax2 + 2Byz + C = 0
suhteen.
Vastaus
Tehtävä 479
Määritä ne pinnan
z = xy pisteet, joihin asetetut normaalit muodostavat
45o kulman z-akselin kanssa.
Vastaus
Tehtävä 480
Millä ehdolla toisen asteen pinta
x2 + y2 + z2 + 2xy + 2yz + 2zx + 2x + 2y + 2z +
sivuaa xy-tasoa origossa? Millä ehdolla origo on käyrän ja xy-tason ainoa yhteinen
piste?
Vastaus
10.4 Viivoitin- ja pyörähdyspinnoista
Tehtävä 481
Johda sen pinnan yhtälö, joka muodostuu, kun hyperbeli
x2 - 2z2 = 1, y = 0
pyörähtää suoran
x = 0, y = 1 ympäri.
Vastaus
Tehtävä 482
Johda sen kartion yhtälö, joka syntyy, kun x-akseli pyörähtää suoran
x = y = z ympäri.
Tehtävä 483
On annettuna kaksi suoraa:
x = y, z = 0 ja
x = y = z. Johda sen
kartion yhtälö, joka syntyy, kun a) edellinen suora pyörähtää jälkimmäisen ympäri,
b) jälkimmäinen pyörähtää edellisen ympäri.
Vastaus
Tehtävä 484
Kartio, jonka kärki on pisteessä
(0, 1, 1) leikkaa xy-tason pitkin paraabelia
x= 2y. Määritä kartion ja xz-tason leikkauskäyrän eksentrisyys.
Vastaus
Tehtävä 485
Johda sen kartion yhtälö, jonka kärki on origossa ja jonka vaippa kulkee
yhtälöiden
määrittämän käyrän kautta.
Vastaus
Tehtävä 486
Ellipsin
y2 + 4z2 = 4, x = 0 pisteet projisioidaan vektorin
i - j + k
suuntaisesti xz-tasolle. Määritä muodostuvan ellipsin puoliakselien pituudet.
Vastaus
Tehtävä 487
Johda sen pyörähdyslieriön yhtälö, jolla on emäsuorana
x = y = z ja jonka
akseli kulkee pisteen
(1, -1, -1) kautta.
Vastaus
Tehtävä 488
Määritä sen elliptisen lieriön yhtälö, jonka vaippa sisältää ympyrät
x2 + y2 = 1, z = 0 ja
x2 + y2 - 4x + 2y + 4 = 0, z = 1.
Vastaus
Tehtävä 489
Suoran
x = t, y = t, z = 0 jokaisen pisteen kautta asetetaan vektorin
i - j + tk suuntainen suora. Määritä syntyvän viivoitinpinnan yhtälö ja laatu.
Vastaus
Tehtävä 490
Pinnalle
z = xy asetetaan vektorin
i + j + k suuntainen sivuava lieriö.
Määritä sen ja xy-tason leikauskäyrä. Minkätyyppinen lieriö on kyseessä?
Vastaus
Tehtävä 491
Määritä pitkin suoria
, ja
liukuvan suoran muodostama pinta.
Vastaus
Tehtävä 492
Pisteet
P1 r1 (1, 0, 1),
P2 r2 (0, 1, -1),
P3 r3 (-1, 0, 1),
P4 r4 (0, -1, -1) muodostavat avaruusnelikulmion, so. nelikulmion, joka ei sijaitse
tasossa. Piste
A kulkee suoraa
P1P2 pitkin tasaisella nopeudella pisteestä
P1 pisteeseen
P2 ja piste
B samanaikaisesti suoraa
P4P3 pitkin tasaisella nopeudella pisteestä
P4
pisteeseen
P3 . Etsi sen pinnan yhtälö, jonka suora
AB liikkuessaan muodostaa.
Tehtävä 493
Suora kulkee pisteen
(1, 0, 0) kautta ja sen suuntavektori on
j + k. Suora
pyörähtää z-akselin ympäri, jolloin syntyy toisen asteen pinta. Määritä tämän yhtälö.
Minkätyyppinen pinta on kyseessä?
Tehtävä 494
Osoita, että suorat
x = 1, y + z = 0 ja
x = 1, y - z = 0 sijaitsevat
kokonaisuudessaan edellisen tehtävän pinnalla. Leikkaavatko ne toisiaan?
Tehtävä 495
Osoita, että emäsuoraparveen (parametrina
s)
, s .
kuuluvat kolme suoraa eivät ole saman tason suuntaisia.
Tehtävä 496
Millä vakion
a arvoilla pinnalla
x2 + y2 - a2z2 = a2 on emäsuoria, jotka
leikkaavat toisensa kohtisuorasti xy-tasossa?
Vastaus
Tehtävä 497
Määritä pinnan
x2 - 4y2 = 8z pisteen
(6, 1, 4) kautta kulkevien emäsuorien
välisen kulman kosini.
Vastaus
Tehtävä 498
Osoita, että pinta
x2 - z2 + y(x - z) = 2y + 3z on satulapinta ja määritä
origon kautta kulkevien emäsuorien välisen kulman kosini.
Vastaus
Tehtävä 499
Määritä pinnan
x2 - 2yz = 1 emäsuoraparvet ja erityisesti pisteen
(-3, 2, 2)
kautta kulkevien emäsuorien suuntavektorit.
Vastaus