13 Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista
13.1 Taylorin polynomi
Tehtävä 552
Muodosta funktion
f(x) = x4 + 3x3 + x2 + 2x + 8 kaikki Taylorin polynomit
Tk (x, -2),
k = 0, 1, 2, . . . (jolloin siis potenssien kantalukuna on
x + 2). Kehitä ne myös
siten, että kantalukuna on
x. Piirrä polynomien kuvaajat ja vertaa niitä funktion
kuvaajaan.
Tehtävä 553
Etsi toisen asteen Taylorin polynomi ja vastaava jäännöstermi
integraali- ja Lagrangen muodossa, kun funktiona on
f ja kehityskeskuksena
a:
a) f(x) = ex, a = -1, b) f(x) = sin x, a = .
Vastaus
Tehtävä 554
Muodosta funktion
sin x astetta
10 oleva Taylorin polynomi a) pisteessä
x = 0, b) pisteessä
x = .
Tehtävä 555
Laske funktion
f(x) = Taylorin polynomi
T3(x, 2) ja piirrä funktion,
Taylorin polynomin sekä vastaavan jäännöstermin kuvaajat.
Vastaus
Tehtävä 556
Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo
funktiolle
f(x) = .
Tehtävä 557
Olkoon
f astetta
4 oleva polynomi,
f(2) = -1,
f'(2) = 0,
f''(2) = 2,
f''' (2) = -12,
f(4)(2) = 24. Laske
f(-1),
f'(0) ja
f''(1) mahdollisimman yksinkertaisesti.
Vastaus
Tehtävä 558
Osoita, että parillisen (vastaavasti parittoman) funktion Maclaurinin
polynomi sisältää vain muuttujan parillisia (parittomia) potensseja.
Vastaus
Tehtävä 559
Todista, että
ln(1 - 2x) < T3(x, 0), kun
T3 tarkoittaa funktion
ln(1 - 2x)
Taylorin polynomia ja tarkastellaan arvoja
x < ,
x0.
Vastaus
Tehtävä 560
Todista:
1 - x2 + x4 > cos x > 1 - x2, kun x [-, ].
Pitääkö epäyhtälöketju paikkansa välin ulkopuolella?
Vastaus
Tehtävä 561
Muodosta geometrisen summan kaavaa käyttäen funktiolle
f(x) = (1 + x2)-1
Maclaurinin polynomi
Tn(x, 0) indeksin
n funktiona. Laske tämän avulla
f(n)(0).
Vastaus
Tehtävä 562
Muodosta funktion
ln(1 + x) Maclaurinin polynomi
Tn(x, 0) tarkastelemalla
ensin funktion derivaattaa ja käyttämällä geometrisen summan kaavaa.
Vastaus
Tehtävä 563
Olkoon
f(x) = x3 ln(2 + x2). Määritä
f(87)(0).
Vastaus
Tehtävä 564
Olkoon funktion
f toinen derivaatta
f'' jatkuva välillä
[a, a + h],
jolloin
f(a + h) = f(a) + f'(a)h + f''(a + h)h2,
missä [0, 1]. Osoita, että , kun h 0, jos lisäksi f''' jatkuva ja f'''(a)0.
13.2 Taylorin polynomin sovellutuksia
Tehtävä 565
Millä tarkkuudella Taylorin polynomi
T2(x, 0) antaa funktion
f(x) arvot
välillä
[-, ], kun
f(x) on
a) , b) cos x, c) tan x, d) esin x.
Vastaus
Tehtävä 566
Muodosta funktion
f(x) = Maclaurinin polynomi
T3(x, 0) ja arvioi
erotuksen
f(x) - T3(x, 0) itseisarvoa. Mikä on tämän yläraja, kun
|x| < 4?
Vastaus
Tehtävä 567
Tutki, millä tarkkuudella funktion
sin x arvot voidaan laskea Maclaurinin
polynomin
T5 (x, 0) avulla a) välillä
[-1, 1], b) välillä
[-, ].
Tehtävä 568
Tutki, millä tarkkuudella Maclaurinin polynomi
x - x3 antaa sinifunktion
arvot kulmille, jotka ovat välillä
[0o, 10o].
Vastaus
Tehtävä 569
Montako termiä funktion
Maclaurinin polynomiin on otettava, jotta
välillä
[, 2] olevien lukujen neliöjuuret saataisiin lasketuksi viiden desimaalin
tarkkuudella?
Tehtävä 570
Muodosta funktiolle
cos x sellainen Maclaurinin polynomi, joka approksimoi
funktiota välillä
[-, ] tarkkuudella
10-4.
Vastaus
Tehtävä 571
Ilmoita jokin väli, jolla
T2(x, 0) approksimoi funktiota
cos x tarkkuudella
10-5 .
Vastaus
Tehtävä 572
Millä tarkkuudella on
,
kun |x| < 0.15?
Vastaus
Tehtävä 573
Laske likiarvo luvulle
1/ approksimaatiokaavasta
ex 1 + x + .
Arvioi virheen suuruutta ja merkkiä.
Vastaus
Tehtävä 574
Laske sopivaa Taylorin polynomia sekä neljää peruslaskutoimitusta käyttäen
likiarvot seuraaville luvuille: a)
1/e tarkkuudella
10-4; b)
sin 1o tarkkuudella
10-5;
c)
cos 10o tarkkuudella
10-3.
Vastaus
Tehtävä 575
Määritä funktion
sinh x - sin x ääriarvot.
Vastaus
Tehtävä 576
Tutki, onko funktiolla
f(x) = - 1 +
ääriarvoa kohdassa x = 0.
Vastaus
Tehtävä 577
Todista, että arvoilla
x0 pätee
cos x - cosh x + x2 < 0.
Tehtävä 578
Määritä raja-arvo
limx0
muodostamalla vastaava Maclaurinin polynomi.
Tehtävä 579
Käyrillä
y = f(x) ja
y = g(x) sanotaan olevan pisteessä
x (vähintään)
kertalukua n oleva kosketus, jos funktioiden arvot ja niiden derivaattojen arvot
kertalukuun
n saakka yhtyvät tässä pisteessä. Määritä käyrälle
+ = 2 (
a > 0)
kaarevuusympyrä pisteessä
(a, a) ja osoita, että kosketuksen kertaluku on
3 (mutta ei
suurempi).
Vastaus
Tehtävä 580
Käyrillä
y = f(x) ja
y = g(x) sanotaan olevan pisteessä
x (vähintään)
kertalukua n oleva kosketus, jos funktioiden arvot ja niiden derivaattojen arvot
kertalukuun
n saakka yhtyvät tässä pisteessä. Määritä seuraavista parvista se käyrä, jolla
on mahdollisimman korkean kertaluvun kosketus käyrän
y = ex kanssa kohdassa
x = 0:
| a) kaikki ympyrät, | |
|
| b) paraabelit, joiden akselit ovat y-akselin suuntaiset, | |
|
| c) paraabelit, joiden akselit ovat x-akselin suuntaiset, | |
|
| d) kaikki paraabelit, | |
|
| e) kaikki toisen asteen käyrät. | | |
Mikä on kosketuksen kertaluku?
Vastaus
Tehtävä 581
Käyrillä
y = f(x) ja
y = g(x) sanotaan olevan pisteessä
x (vähintään)
kertalukua n oleva kosketus, jos funktioiden arvot ja niiden derivaattojen arvot
kertalukuun
n saakka yhtyvät tässä pisteessä. Osoita, että niiden paraabelien
polttopisteet, joilla on annetussa pisteessä toisen kertaluvun kosketus annetun
käyrän kanssa, sijaitsevat ympyrällä, joka sivuaa käyrää annetussa pisteessä ja
jonka säde on neljännes kyseiseen pisteeseen liittyvästä käyrän kaarevuussäteestä.
13.3 Polynomiapproksimaatioista
Tehtävä 582
Eksponenttifunktiota
ex approksimoidaan välillä
[-1, 1] ensimmäisen asteen
polynomilla
ax + b. Määritä kertoimet
a ja
b siten, että saadaan paras tasainen
approksimaatio, ts. approksimaatiovirheen maksimi on mahdollisimman pieni.
13.4 Lagrangen interpolaatio
Tehtävä 583
Laske funktiolle
f(x) = 1 + x - x2 tasaväliseen pisteistöön välillä
[-1, 2]
liittyvä a) ensimmäisen, b) toisen, c) kolmannen asteen interpolaatiopolynomi. Laske myös
vastaavat virhetermit.
Tehtävä 584
Funktiota
f(x) = sin x interpoloidaan välillä
[0, 1] tasavälisessä pisteistössä
astetta
n olevalla polynomilla. Arvioi virhetermiä ja tutki, miten tämä käyttäytyy, kun
n
kasvaa.
13.5 Numeerisesta integroinnista
Tehtävä 585
Tarkastele luvun
ln 2 laskemista integraalin
dx/x avulla: Laske
integraali numeerisesti a) Riemannin summana laskemalla funktion arvot osavälien
alkupisteissä, b) Riemannin summana laskemalla funktion arvot osavälien keskipisteissä,
c) puolisuunikassäännöllä, d) Simpsonin säännöllä. Jaa integroimisväli neljään, kahdeksaan
ja kuuteentoista osaväliin. Vertaa tuloksia.
Tehtävä 586
Laske edellisen tehtävän numeerisen integroinnin virhetermit
puolisuunnikassäännön ja Simpsonin säännön tapauksessa ja vertaa niitä todelliseen
virheeseen.
Tehtävä 587
Muodosta integraali, joka esittää ellipsin
4x2 + 9y2 = 36 kaarenpituutta.
Laske tämä numeerisesti. (Integrointi alkeisfunktioiden avulla ei onnistu.)
Tehtävä 588
Muodosta integraali, joka esittää ellipsin kehän pituutta eksentrisyyden
funktiona, kun ison akselin puolikas on vakio
a = 1. Piirrä kuvaaja, joka osoittaa, miten
kehän pituus riippuu eksentrisyydestä. Mitkä ovat funktion tarkat arvot tarkasteluvälin
päätepisteissä?
Tehtävä 589
Muunna epäoleellinen integraali (jota ei voida integroida alkeisfunktioiden
avulla)
e-x2
dx
sijoituksella t = x/(1 + x) rajoitetun välin yli otetuksi integraaliksi ja laske se
numeerisesti jollakin tietokoneohjelmalla. Sijoituksen jälkeinen integraali on myös
epäoleellinen, mutta tästä aiheutuvat ongelmat voidaan väistää poistamalla
integroimisvälistä (todella) pieni osa singulariteetin ympäriltä. Vertaa tulosta tarkkaan
arvoon /2.