| Seuraava luku | Edellinen luku | Sisällysluettelo |
f(x, y) =
raja-arvoa, kun piste (x, y) lähestyy origoa pitkin seuraavia xy-tason käyriä: a) y = ax, b) y = ax2 , c) y2 = ax. Onko funktiolla raja-arvoa origossa?
a)
, b)
, c)
, d)
.
(0, 0).
Osoita, että funktiolla ei ole raja-arvoa origossa. Mitä arvoja funktio saa jokaisessa origon
ympäristössä? Piirrä funktion kuvaaja origon ympäristössä.
f(r) =
, b . r
0,
missä a ja b ovat lineaarisesti riippumattomia vakiovektoreita. Tutki, onko olemassa raja-arvoa
limr
of(r).
2
määritellään asettamalla f(0, 0) = a ja origon
ulkopuolella funktiolla on lauseke
a)
, b)
, c)
, d)
, e)
.
Voidaanko a valita siten, että f on jatkuva origossa?
a)
, b)
, c)
, d)
määritellä origossa siten, että niistä tulee jatkuvia. Piirrä funktioiden kuvaajat origon ympäristössä.
2
,
f(x, y) =
Osoita, että funktiolla on sama raja-arvo origossa lähestyttäessä mitä tahansa suoraa pitkin, mutta siitä huolimatta varsinainen raja-arvo ei ole olemassa. Missä pisteissä funktio ei ole jatkuva?
n
olkoon jatkuva avoimessa joukossa G
n; olkoon
x0
G ja f(x0) > 0. Osoita, että on olemassa ympäristö U
(x0) siten, että f(x) > 0, kun
x
U
(x0 ).
n
olkoon kaikkialla jatkuva; olkoot a ja b reaalilukuja,
a < b. Osoita, että joukko S = { x
n | a < f(x) < b } on avoin. Määritä S tapauksessa
f :
2
, f(x, y) = ex+2y, a = 1, b = 2.
n
olkoon kaikkialla jatkuva. Todista, että joukko
S = { x
n | f(x) = 0 } on suljettu. Määritä S tapauksessa f :
3
,
f(x, y, z) = x2 + y2 - z2.
n
olkoon jatkuva ja
0 kompaktissa joukossa S
n.
Päättele, että on olemassa reaaliluku a > 0 siten, että |f(x)| > a kaikilla x
S. Onko
tulos voimassa, jos S ei ole kompakti? Esitä esimerkkejä.
n
olkoon kaikkialla jatkuva ja sillä olkoon ominaisuudet
lim||x||
f(x) = 0,
x1, x2
n siten, että f(x1)f(x2) < 0.
Päättele, että funktion arvojoukolla { f(x) | x
n } on maksimi ja minimi. Päteekö
tulos, jos luovutaan funktion jatkuvuudesta tai jommastakummasta lisäominaisuudesta?
Esitä esimerkkejä.
2
olkoon kaikkialla jatkuva ja sillä olkoon ominaisuus
f(x, y) <
x, y
.
Osoita, että on olemassa reaaliluku a < 1 siten, että f(x, y) < a kaikilla (x, y)
2.
| a) xy3 + x sin(xy), | b) ln sin(x - 2y), | c) sin , | d) logyx, | ||||||||||||
| e) (xy)z, | f) zxy, | g) xyx , | h) xyz . |
a) f(x, y) = ln( + ), xfx + yfy, | |||
| b) f(x, y, z) = ln(x3 + y3 + z3 - 3xyz), fx + fy + fz, | |||
c) f(x, y, z) = x/z, xfx + yfy + zfz. |
, b) (x + y)|x + y| derivoituvia
origossa? Entä jatkuvasti derivoituvia?
f(x, y) =
, kun (x, y)
(0, 0), f(0, 0) = 0
osittaisderivaatat kaikkialla ja osoita, että ne ovat jatkuvia.
. Ovatko toisen kertaluvun sekaderivaatat yhtä suuria?
f(x, y) = xy
, kun (x, y)
(0, 0), f(0, 0) = 0
ensimmäisen kertaluvun osittaisderivaatat origossa ja muualla. Laske toisen kertaluvun sekaderivaatat fxy(0, 0) ja fyx(0, 0); totea, että nämä ovat eri suuret. Piirrä funktion kuvaaja.
tan
, c) eax cos(ay) (a vakio) ovat
Laplacen differentiaaliyhtälön
+
= 0
ratkaisuja eli ns. harmonisisia funktioita.
ja a vakio, toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön
ftt = a2 fxx.
. Määritä
vakiot a ja k siten, että funktio u(x, y) = xf(x + ay) + yg(x + ay) toteuttaa
osittaisdifferentiaaliyhtälön
+
= k
.
+
= 2
olivatpa f ja g mitä tahansa kahdesti jatkuvasti derivoituvia funktioita
.
. Osoita, että funktio f :
2
,
f(x, y) = u(x) + v(y), toteuttaa differentiaaliyhtälön
= 0.
Osoita kääntäen, että jokaisella tämän differentiaaliyhtälön ratkaisulla on em. muoto.
f, differentiaali df ja korjaustermi, kun f(x, y) = x2y,
x = 1, y = 3,
x = 0.2 ja
y = -0.1.
a)
tan yx, b)
, c) xy ln z, d) ln tan
.
z = ex sin y
tan x
arvoa, kun x = 1 ± 0.001 ja y = 30 ± 0.02o.
2.
jatkuvasti derivoituva funktio. Määritellään funktio
g :
2
asettamalla
g(x, y) =
Osoita, että g on differentioituva pisteessä (a, a), jos f''(a) on olemassa.
2 pisteissä funktio f(x, y) = max{|x|, |y|} on differentioituva?
2
,
f(x, y) = (x2 + y2) sin
, kun (x, y)
(0, 0), f(0, 0) = 0
osittaisderivaatat origossa. Osoita, että funktio on differentioituva. Osoita, että osittaisderivaatat eivät ole jatkuvia origossa.
f(x, y) =
, kun (x, y)
(0, 0), f(0, 0) = 0.
Määritä funktion osittaisderivaatat origossa ja osoita, että funktio ei ole differentioituva origossa. Piirrä funktion kuvaaja.
n ja
differentioituva pisteessä x0
G. Todista, että tällöin f toteuttaa Lipschitzin ehdon
pisteessä x0 : On olemassa vakio M > 0 ja ympäristö U
(x0) siten, että
|f(x) - f(x0)| < M||x - x0||
x
U
(x0).
2
, f(x, y) = x4 + 2y2 + 4xy differentiaali
pisteessä (-3, 2). Mikä on tämän yhteys pinnan z = f(x, y) tangenttitasoon?
| a) f(x, y) = ex+y, i + j, (0, 0), | |||
b) f(x, y) = sin( x) cos( y2), i - 2j, (1, 2), | |||
| c) f(x, y, z) = xy2z3, 6i - 2j + 3k, (-3, 2, 1), | |||
| d) f(x, y, z) = xy2 + yz3, i + j - 2k, (3, -1, 4). |
/2, 1, -
/2). Mitä gradientti ilmaisee
funktiosta f ? Entä pinnasta f(x, y, z) = 0 ?
3
, f(x, y, z) = xy2 + yz3. Tutki, mihin suuntaan
pisteestä (3, -1, 4) on edettävä, jotta a) funktio kasvaisi mahdollisimman nopeasti,
b) funktio ei kasvaisi lainkaan. Mikä on funktion derivaatta nopeimman kasvun
suuntaan?
(3, -1, 2). Muodosta yhden muuttujan funktio, joka kuvaa funktion f
käyttäytymistä pisteen P kautta kulkevalla vektorin v suuntaisella suoralla; valitse
argumentiksi etäisyys pisteestä P (positiivisena vektorin v suuntaan, negatiivisena
vastakkaiseen suuntaan).
2
,
f(x, y) =
, kun (x, y)
(0, 0), f(0, 0) = 0,
origossa muodostettu suunnattu derivaatta on olemassa? Onko f differentioituva origossa?
n
differentioituva pisteessä x0
n ja grad f(x0)
O.
Osoita, että on olemassa täsmälleen yksi yksikkövektori w
n siten, että suunnattu
derivaatta suuntaan w pisteessä x0 on = || grad f(x0)||.
2.995 < f'(x) < 3.005, 1.99 < f''(x) < 2.01.
Määritä differentiaalia käyttäen likimääräiset virherajat käyrän kaarevuussäteelle kyseisessä kohdassa.
| Helsinki: | 60o | N , | 25o | E ; | |||||||
| Tokio: | 36o | N , | 140o | E . |
Maapallon säde on 6370 km kymmenen kilometrin tarkkuudella. Arvioi kokonaisdifferentiaalia käyttäen, millä tarkkuudella kaupunkien lyhin etäisyys maapallon pintaa pitkin mitattuna voidaan näistä tiedoista laskea, kun oletetaan maa täysin pallonmuotoiseksi.
|BC| = 265 ± 0.5 m,
ACB = 45 ± 0.1o,
ABC = 105 ± 0.1o.
Laske pisteiden A ja B välinen etäisyys ja sille suhteellinen virheraja.
likiarvoja on käytettävä, jotta luvun a) e
, b) e
virhe olisi < 0.005?
,
),
jolle pätee
f(x, y) - f(0, 0) = fx(
,
)x + fy(
,
)y.
n
ja g :
n
olkoot differentioituvia alueessa G
n.
Osoita, että jos kaikilla x
G pätee
fxk(x) = gxk(x), k = 1, . . . , n,
niin on olemassa vakio C siten, että f(x) = g(x) + C alueessa G.
, kun
| a) w = xy + yz + zx, x = et, y = 2t2, z = e-t, | |||
b) w = , x = 2t, y = t2, | |||
| c) w = ln(x2 + 3xy2 + 4y4), x = 2t2, y = 3t. |
ja
, kun
| a) w = x ln(x2 + y2), x = s + t, y = s - t, | |||
| b) w = ex+2y sin(2x - y), x = s2 + 2t2, y = 2s2 - t2. |
on differentioituva
funktio. Osoita, että lauseke uy cos x + ux cos y on riippumaton funktiosta f.
ja olkoon
h(x, y) = f(xg(y)). Laske funktion h toisen kertaluvun osittaisderivaatat.
tan
, missä x = u + v, y = u - v, toteuttaa
osittaisdifferentiaaliyhtälön
+
=
.
= c2
.
Merkitään u = x + ct, v = x - ct, f(x, t) = F (u, v). Etsi osittaisdifferentiaaliyhtälö funktiolle F .
2 toteuttaa osittaisdifferentiaaliyhtälön
=
.
Merkitään x = s + t, y = s - t ja u(x, y) = u(s + t, s - t) = U(s, t). Muunna osittaisdifferentiaaliyhtälö funktiota U koskevaksi ja ratkaise se. Millainen ratkaisu tästä saadaan alkuperäisen yhtälön tuntemattomalle funktiolle u ?
, r sin
) = F (r,
). a) Lausu funktion f
osittaisderivaatat funktion F osittaisderivaattojen ja muuttujien r,
avulla. b) Lausu
funktion F osittaisderivaatat funktion f osittaisderivaattojen ja muuttujien x, y avulla.
f(x, y) = f(r cos
, r sin
) = F (r,
).
Esitä lauseke
2 +
2
napakoordinaattien ja funktion F osittaisderivaattojen avulla.
). Se toteuttaa suorakulmaisten koordinaattien suhteen
osittaisdifferentiaaliyhtälön
2 +
2 = 1.
Millaisen napakoordinaattien suhteen muodostetun osittaisdifferentiaaliyhtälön se toteuttaa?
2 pisteissä määritelty skalaarikenttä;
napakoordinaattien avulla lausuttuna tämä on U(r,
). Lausu napakoordinaateissa
a) x
- y
, b) x
+ y
, c)
+
.
x
+ y
= x2 + y2
napakoordinaatteihin. Merkitse tällöin u(x, y) = U(r,
). Millaisia ratkaisuja yhtälöllä
on? Oletetaan lisäksi, että ratkaisufunktio saa xy-tason yksikköympyrällä arvot
u(x, y) = x. Onko u tällöin jatkuva origossa?
x
= y
.
Lisäksi pätee f(x, x) = x, kun x > 0. Muunna yhtälö sijoituksella u = xy, v = y/x funktiota F (u, v) = f(x, y) koskevaksi ja ratkaise f(x, y). Onko funktiolla f raja-arvoa origossa?
ja
f on derivoituva. Kenttä toteuttakoon osittaisdifferentiaaliyhtälön
x
+ y
+ z
= u.
Muunna tämä funktiota f koskevaksi differentiaaliyhtälöksi, jossa muuttujana on r. Ratkaise yhtälö. Minkälainen lauseke saadaan kentälle u?
on derivoituva yhden muuttujan funktio ja
paikkavektorin r = x i + y j + z k pituus on r =
. Funktio f riippuu siis vain
origosta mitatusta etäisyydestä. Osoita:
grad f = g'(r)
.
- 4x
+ 4x2
- 2
= 0.
Olkoot u = x2 + y ja v = x uudet muuttujat; siis x = v, y = u - v2. Merkitään f(x, y) = f(v, u - v2) = F (u, v). Millaisen osittaisdifferentiaaliyhtälön toteuttaa funktio F ?
| Seuraava luku | Edellinen luku | Sisällysluettelo |