Suurin yhteinen tekijäKahdella kokonaisluvulla a ja b on aina vähintään yksi yhteinen positiivinen tekijä, nimittäin 1. Määritelmä. Olkoot a ja b kokonaislukuja, joista ainakin toinen on nollasta eroava. Lukujen a
ja b suurin yhteinen tekijä, syt(a,b), on luku d, joka määritellään seuraavasti:
Jos lukujen a ja b suurin yhteinen tekijä on 1 sanotaan, että luvut a ja b ovat suhteellisia alkulukuja. Lause. Jos a ja b eivät molemmat ole nollia, niin syt(a,b) on olemassa ja se on yksikäsitteinen. Lisäksi on olemassa sellaiset kokonaisluvut u ja v, että
Todistus. Todistetaan, että syt(a,b) on joukon A = {xa + yb | x,y } pienin positiivinen luku, tämä todistaa lauseen väitteet. Koska luvut a ja b eivät ole molemmat nollia, on joukossa A selvästi nollasta eroavia alkioita. Todetaan lisäksi, että joukossa A on positiivisia alkioita. Jos x A ja x < 0, niin x = x0a + y0b joillekin luvuille x0 ja y0. Silloin -x = (-x0)a + (-y0)b on joukon A positiivinen luku. Oletetaan, että joukon A pienin positiivinen luku on d = ua + vb. Näytetään ensin, että d | a. Jakoalgoritmia käyttäen saadaan Tästä saadaan Näin ollen r kuuluu joukkoon A. Luvun d minimaalisuudesta johtuen on r = 0, siis d | a. Samoin nähdään, että d|b; siis d on lukujen a ja b yhteinen tekijä. Jos myös c on näiden yhteinen tekijä, niin c | (ua + vb) eli c jakaa luvun d. Koska d > 0, niin c < d, ja siis d = syt (a, b). Huomaa, että edellisen lauseen luvut u ja v eivät ole yksikäsitteisiä. Esimerkiksi syt(4, 6) = 2 = 2 . 4 - 1 . 6 = (-1) . 4 + 1 . 6.
Linkit:
|