linair.nb
Esimerkit : Lineaariset yhtälöt

Airyn differentiaaliyhtälö

Airyn differentiaaliyhtälö on hyvin yksinkertainen toisen kertaluvun lineaarinen ja homogeeninen differentiaaliyhtälö, joka kuitenkaan ei ole ratkaistavissa tavallisten alkeisfunktioiden avulla:

[Graphics:Images/linair_gr_1.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_2.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_3.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_4.gif]

Mathematica tuntee kuitenkin laajemman kokoelman funktioita, ja näiden avulla voidaan lausua sekä differentiaaliyhtälön yleinen ratkaisu että sen derivaatta:

[Graphics:Images/linair_gr_5.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_6.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_7.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_8.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_9.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_10.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_11.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_12.gif]

Kaksi lineaarisesti riippumatonta yksittäisratkaisua saadaan antamalla sopivat alkuehdot ja ratkaisemalla näistä vakiot:

[Graphics:Images/linair_gr_13.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_14.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_15.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_16.gif]

Saadut lausekkeet sisältävät uuden erikoisfunktion, gammafunktion. Tälle käytetään yleensä symbolia (kreikkalainen kirjain iso gamma).

Vakioita vastaavat yksittäisratkaisut ovat

[Graphics:Images/linair_gr_17.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_18.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_19.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_20.gif]

Nämä voidaan -- hieman Mathematican versiosta riippuen -- saada myös suoraan DSolve-komennolla:

[Graphics:Images/linair_gr_21.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_22.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_23.gif]
[Graphics:Images/linair_gr_24.gif]

Näiden kuvaajista on nähtävissä eräitä toisen kertaluvun homogeeniyhtälölle luonteenomaisia piirteitä:

[Graphics:Images/linair_gr_25.gif]

[Graphics:Images/linair_gr_26.gif]

[Graphics:Images/linair_gr_27.gif]

Jos differentiaaliyhtälössä [Graphics:Images/linair_gr_28.gif] vakio [Graphics:Images/linair_gr_29.gif] on positiivinen, kyseessä on vakiokertoiminen yhtälö, jonka ratkaisuna on [Graphics:Images/linair_gr_30.gif], ts. sini-kosini-värähtely. Värähtelyn taajuus on sitä suurempi, mitä suurempi [Graphics:Images/linair_gr_31.gif] on. Negatiivisilla muuttujan [Graphics:Images/linair_gr_32.gif] arvoilla Airyn yhtälö on tämäntyyppinen: Yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon [Graphics:Images/linair_gr_33.gif], ja sen ratkaisuna näyttää olevan värähtely, jonka taajuus kasvaa, kun [Graphics:Images/linair_gr_34.gif] kasvaa.

Vastaavalla tavalla Airyn yhtälö voidaan rinnastaa positiivisilla muuttujan arvoilla yhtälöön [Graphics:Images/linair_gr_35.gif], missä [Graphics:Images/linair_gr_36.gif] on positiivinen. Tämän ratkaisut muodostuvat eksponenttifunktioista: [Graphics:Images/linair_gr_37.gif].

Kuvaajat näyttävät myös toisen kertaluvun homogeeniyhtälöiden ratkaisuille tyypillisen ominaisuuden: Jos kahdella lineaarisesti riippumattomalla ratkaisulla on nollakohtia, nämä vuorottelevat. Toisen ratkaisun kahden peräkkäisen nollakohdan välissä on täsmälleen yksi toisen ratkaisun nollakohta. Todistus perustuu Wronskin determinantin ominaisuuksiin.


Teoria: lineaarisen ja homogeenisen yhtälön ratkaisujoukko
Teoria: Wronskin determinantti
Ratkaiseminen: algebrallinen ratkaiseminen Mathematicalla
Esimerkit: alkuehtoa vastaava yksittäisratkaisu Mathematicalla
Esimerkit: Airyn yhtälön numeerinen ratkaiseminen
Esimerkit: Airyn yhtälön sarjaratkaisu

SKK 27.04.2001