6 Käänteiskuvaukset ja implisiittifunktiot
6.1 Käänteisfunktion olemassaolo
Tehtävä 165
Määritä jokin piste, jonka ympäristössä funktiolla
f : 2 2,
f(x, y) = (y sin x, x + y + 1)
a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun
neliöruudukon kuva.
Tehtävä 166
Tutki, minkä pisteiden ympäristössä kuvauksella
f : 2 2,
f(x, y) = (x3 + xy, x2/10 + y), on lokaali käänteiskuvaus. Tarkastele aluetta
{ (x, y) | -1.5 < x < 1.5, -1 < y < 1 } ja muodosta siihen piirretyn neliöruudukon kuva.
Laske funktion
f Jacobi’n determinantti. Missä pisteissä tämä on
= 0? Miten nämä
pisteet kuvautuvat?
Tehtävä 167
Funktio
f : 2 2 määritellään asettamalla
f(x, y) = ((x + y)3 + ax + ay, x - y).
Tutki lokaalin käänteisfunktion olemassaoloa tapauksissa a)
a = 3, b)
a = -3. Selosta,
miten funktio kuvaa xy-tason. Piirrä kuvia.
Vastaus
Tehtävä 168
Laske funktion
f : 2 2,
f(x, y) = (x3 + y3, x3 - y3)
funktionaalideterminantti. Onko funktiolla globaalia käänteisfunktiota? Ratkaise (x, y)
yhtälöstä (u, v) = f(x, y).
Vastaus
Tehtävä 169
Funktio
f : 2 2,
f(x1, x2) = (y1, y2), olkoon määritelty yhtälöillä
Laske funktion f Jacobi’n matriisi (funktionaalimatriisi) pisteessä (x1, x2). Osoita,
että funktiolla f on käänteisfunktio g ja määritä sen lauseke. Onko funktio g
kaikkialla differentioituva? Määritä funktion g Jacobi’n matriisi pisteessä (1, 8).
Tehtävä 170
Olkoon
f : 2 2,
f(x, y) = (ex cos y, ex sin y).
Määritä suorakulmion S = { (x, y) | r1 < x < r2, 0 < y < 2 } kuva f(S) ja tutki, onko
kuvaus f : S f(S) injektio. Määritä suurin injektiivisesti kuvautuva origon
ympyräympäristö.
Tehtävä 171
Kuvaus
f : 2 2,
f(x, y) = (u, v) = (ex cos y, ex sin y),
kuvaa pisteen P (1, /6) erään ympäristön pisteen Q (e/2, e/2) eräälle ympäristölle
bijektiivisesti, jolloin on olemassa lokaali käänteiskuvaus x = g1(u, v), y = g2(u, v).
Laske funktion h(u, v) = g1(u, v)g2(u, v) osittaisderivaatat ja pisteessä
Q.
Vastaus
6.2 Implisiittifunktioista
Tehtävä 172
Osoita, että yhtälö
x6 + 2y4 - 3x2y = 0 eräässä pisteen
(1, 1) ympäristössä
määrittelee funktion
y = f(x). Määritä funktion kuvaajan tangentin yhtälö kyseisessä
pisteessä.
Tehtävä 173
Määritä Cartesiuksen lehden
x3 + y3 = 3xy kaarevuussäde niissä pisteissä,
missä käyrä leikkaa suoran
y = x.
Tehtävä 174
Yhtälö
F (cx - az, cy - bz) = 0, missä
F on differentioituva funktio sekä
a,
b
ja
c vakioita, määritelköön differentioituvan funktion
z = f(x, y). Laske
afx + bfy.
Tehtävä 175
Osoita, että yhtälö
sin(yz) + y2ez = x määrittelee eräässä pisteen
(2, , 0)
ympäristössä funktion
z = f(x, y). Arvioi differentiaalia käyttäen tämän funktion arvo
pisteessä
(2 + 0.01, - 0.03).
Tehtävä 176
Funktiot
F : 3 ja
G : 2 olkoot jatkuvasti derivoituvia.
Oletetaan, että yhtälöllä
F (x, y, G(y, z)) = 0
on ratkaisu z = f(x, y). Lausu fx ja fy funktioiden F ja G osittaisderivaattojen avulla.
Tehtävä 177
Oletetaan, että yhtälö
x = f(y, z) määrittelee funktion
z = g(x, y) ainakin
jossakin tarkastelupisteen
(x, y, z) ympäristössä. Lausu derivaatat
gx,
gy ja
gxy funktion
f
derivaattojen avulla. Oletetaan, että funktio
f on riittävän monta kertaa differentioituva.
Tehtävä 178
Osoita, että yhtälö
x = z + y sin z eräässä origon ympäristössä määrittelee
funktion
z = g(x, y). Laske
gxy(0, 0).
Tehtävä 179
Osoita, että yhtälö
yex + sin(x - y + z) = 0 määrittelee eräässä origon
ympäristössä pinnan. Määritä pinnan tangenttitaso origossa.
Tehtävä 180
Osoita, että yhtälöt
+ + = 1 ja + = 1
(a, b, c > 0) määrittävät käyrän pisteen (, , ) ympäristössä. Laske tähän pisteeseen
asetetun käyrän tangentin ja z-akselin välisen kulman kosini.
Tehtävä 181
Laske funktion
f(x, y, z) = xy + cos x + y2z ensimmäisen kertaluvun
osittaisderivaatat ja gradientti pisteessä
(/2, 1, -/2). Mitä gradientti ilmaisee
funktiosta
f ? Entä pinnasta
f(x, y, z) = 0 ? Mitä osittaisderivaattojen avulla voidaan
päätellä siitä, määritteleekö yhtälö
f(x, y, z) = 0 jossakin em. pisteen ympäristössä
funktiot
x = x(y, z),
y = y(z, x),
z = z(x, y) ?
Tehtävä 182
Osoita implisiittifunktiolauseen avulla, että yhtälöt
2x2 + 3y2 + z2 - 47 = 0
ja
x2 + 2y2 - z = 0 määrittävät pisteen
(-2, 1, 6) ympäristössä derivoituvat funktiot
y = f(x) ja
z = g(x). Laske näiden derivaatat pisteessä
x = -2.
Tehtävä 183
Tutki, voidaanko yhtälöistä
x + y - z = 1 ja x2 + y2 - 2z = 0
ratkaista funktiot y = f(x) ja z = g(x) sopivassa pisteen (1, 1, 1) ympäristössä. Mikä on
probleeman geometrinen sisältö?
Vastaus
Tehtävä 184
Tutki sopivaa Jacobi’n determinanttia käyttäen, voidaanko yhtälöistä
x + y + z = 1 ja x2 + y2 + z2 = 1
ratkaista funktiot y = f(x) ja z = g(x) sopivassa pisteen (, (1 + ), (1 - ))
ympäristössä. Mikä on probleeman geometrinen sisältö?
Tehtävä 185
Osoita, että yhtälöt
y5 + xy + z2 = 4 ja exz = y2
määrittävät jossakin pisteen (3, 1, 0) ympäristössä funktiot x = f(z) ja y = g(z). Laske
f' (0) ja g' (0).
Vastaus
Tehtävä 186
Olkoon
f differentioituva funktio
2 ja olkoon
(a, b, c) piste, joka
toteuttaa yhtälöt
Millä funktion f osittaisderivaattoja koskevalla ehdolla yhtälöt implisiittifunktiolauseen
mukaan määrittävät pisteen (a, b, c) ympäristössä funktiot x = u(z) ja y = v(z)? Merkitse
osittaisderivaattoja f1 ja f2 sekä merkitse myös niiden argumentit näkyviin.
Tehtävä 187
Piste
(x1, . . . , xn, y1, . . . , yp) toteuttakoon yhtälöryhmän
Selosta, millä ehdolla ko. pisteen ympäristössä yhtälöistä voidaan periaatteessa ratkaista
riippuvuus
Sovella teoriaa yhtälöihin x2 + y - 2y2 = 0, x + y1 - y2 - 1 = 0 pisteen (1, 1, 1)
ympäristössä.
Tehtävä 188
Oletetaan, että yhtälö
F (x, y, z) = 0 määrittää tarkastelupisteen
(x0, y0, z0)
eräässä ympäristössä funktiot
x = x(y, z),
y = y(z, x) ja
z = z(x, y). Todista
termodynamiikassa tarvittava yhtälö
= -1.
Tehtävä 189
Totea edellisen tehtävän yhtälön
= -1
voimassaolo tapauksessa F (x, y, z) = x3y2z - 1, ts. muodosta funktiot x, y, z, laske
näistä tarvittavat osittaisderivaatat ja niiden tulo.
6.3 Sidotut ääriarvot
Tehtävä 190
Etsi pisteen
(a, 0) lyhin etäisyys paraabelista
y2 = 4x käyttämällä Lagrangen
kertoimia.
Tehtävä 191
Etsi origon lyhin etäisyys hyperbelistä
x2 + 8xy + 7y2 = 45 käyttäen
Lagrangen kertoimia.
Vastaus
Tehtävä 192
Määritä origon suurin ja pienin etäisyys käyrästä
+ = 1.
Tehtävä 193
Määritä se ellipsin
+ = 1
ensimmäisessä neljänneksessä oleva piste, johon asetettu tangentti muodostaa
koordinaattiakseleiden kanssa mahdollisimman pienialaisen kolmion.
Tehtävä 194
Olkoot
,
ja
kolmion kulmat. Etsi suurin arvo lausekkeelle
sinsin sin .
Tehtävä 195
Puolisuunnikkaan sivut
b ja
d ovat yhdensuuntaiset, sivut
a ja
c yhtä pitkät;
puolisuunnikkaan ala on annettu. Määritä suhde
a : b : c : d siten, että summa
a + b + c on
mahdollisimman pieni.
Tehtävä 196
Pisteen
P (a, b, c) kaikki koordinaatit ovat positiivisia. Määritä pisteen
kautta kulkevan tason ja kaikkien koordinaattitasojen rajoittaman tetraedrin pienin
mahdollinen tilavuus.
Tehtävä 197
Suuntaissärmiön särmien pituuksien summa olkoon
12a. Määritä särmiön
suurin mahdollinen tilavuus.
Tehtävä 198
Halutaan rakentaa suorakulmaisen särmiön muotoinen laatikko, jonka
tilavuus
a3 on annettu. Laatikon pohja ja sivuseinät ovat puuta ja kansi lasia. Kuinka
särmien pituudet on valittava, jotta hinta olisi mahdollisimman alhainen, kun lasi on kaksi
kertaa niin kallista kuin puu?
Tehtävä 199
Määritä funktion
f(x, y, z) = x3 + y3 + z3 suurin ja pienin arvo tason
x + y + z = 3 ja pallon
x2 + y2 + z2 = 27 leikkausympyrällä.
Vastaus
Tehtävä 200
Määritä Lagrangen kertojaa käyttäen funktion
f(x1, . . . , xn) = (x1. . . xn)2
suurin arvo yksikköpallolla
x + . . . x = 1. Päättele tuloksesta aritmeettisen ja
geometrisen keskiarvon välinen epäyhtälö
< (a1 + . . . + an), missä
ak > 0.
Vastaus
Tehtävä 201
Etsi lausekkeen
x ääriarvot, kun side-ehtona on
xk = a.
Tehtävä 202
Määritä funktion
f(x, y) = x2 + y2 suurin ja pienin arvo käyrällä
x3 + y3 = 3xy.
Tehtävä 203
Määritä funktion
f(x, y, z) = x2 + y2 + z2 suurin ja pienin arvo pallon
x2 + y2 + z2 + 4x + 4y = 10 ja lieriön
x2 + y2 + 2x + 2y = 6 leikkauskäyrällä.
Tehtävä 204
Määritä funktion
f(x, y, z) = x3 + y3 + z3 suurin ja pienin arvo pallon
x2 + y2 + z2 + 4x + 4y = 10 ja lieriön
x2 + y2 + 2x + 2y = 6 leikkauskäyrällä.