Eksponentti- ja logaritmifunktiot | |||||
| Eksponenttifunktio on paitsi matematiikassa myös matematiikan sovelluksissa eniten käytettyjä funktioita. Ehkä hieman yllättävää on, että se niinkin hyvin soveltuu monien fysikaalisten, kemiallisten, teknisten ym. ilmiöiden kuvaamiseen. Eksponenttifunktioita on monia: kantaluku voi periaatteessa olla mikä tahansa positiiviluku ykköstä lukuunottamatta. Yleensä nimityksellä eksponenttifunktio tarkoitetaan tapausta, jossa kantalukuna on Neperin luku e = 2,71828… . Jos kantaluku on jokin muu, tästä mainitaan erikseen. | Eksponenttifunktion määrittely ja perusominaisuudet | |||
Kantaluvusta (≠1) riippumatta eksponenttifunktiolla on käänteisfunktio, jota kutsutaan logaritmifunktioksi. Jos kantalukuna on Neperin luku e, käytetään nimitystä luonnollinen logaritmi, lyhenteenä ln. Jos kantaluku on 10, kyseessä on Briggsin logaritmi, joka lyhennetään lg. Logaritmifunktio ja erityisesti sen laskusäännöt tulevat käyttöön mallinnettaessa reaalimaailman ilmiöitä eksponenttifunktiolla (tai myös logaritmifunktiolla). Logaritmeilla on myös merkittävä historia: ennen elektronisten laskimien aikakautta (ts. ennen 1970-lukua) logaritmeja käytettiin helpottamaan moninumeroisia kerto- ja jakolaskuja. | Logaritmifunktion määrittely | ||||
|
Esimerkkejä
| ||||
|
Harjoitustehtäviä
| Tehtävien vastaukset: |