Raja-arvo ja jatkuvuus | ||||
| Raja-arvo on matemaattisen analyysin — differentiaali- ja integraalilaskennan — tärkein peruskäsite. Erikseen puhutaan yleensä lukujonon raja-arvosta ja funktion raja-arvosta. | |||
Havainnollisesti voidaan sanoa, että lukujonon a1, a2, a3, … raja-arvo on a, jos jonon luvut tulevat miten lähelle tahansa lukua a, kun jonossa edetään kyllin pitkälle. Tällaisena määritelmä ei kuitenkaan ole riittävän täsmällinen, jotta sitä voitaisiin soveltaa millaiseen lukujonoon tahansa. Määritelmä asetetaankin sen takia hieman teknisemmin tarkastelemalla positiivista etäisyyskynnystä ja tätä vastaavaa lukujonon indeksiarvoa n0 (joka ilmaisee kuinka mones jonon termi on kyseessä). Raja-arvojen laskeminen perustuu määritelmän perusteella todistettaviin lauseisiin. Näiden lisäksi nojaudutaan aiemmin laskettuihin raja-arvoihin, jolloin periaatteessa syntyy puumainen rakenne. | Lukujonon raja-arvon määritelmä | |||
Funktion f(x) raja-arvo on b muuttujan x lähestyessä arvoa a, jos funktion arvot tulevat miten lähelle tahansa lukua b, kunhan vain x on riittävän lähellä lukua a. Tarkastelun kohteena ovat funktion arvot luvun a ympärillä, mutta funktion arvoa f(a) ei tällöin oteta huomioon; sillä ei ole vaikutusta. Edellä sanottu ei taaskaan ole riittävän täsmällistä, joten varsinainen määritelmä asetetaan hieman teknisemmin. Funktioiden raja-arvojen laskeminen tapahtuu hyvin samaan tapaan kuin lukujonojen raja-arvojen laskeminen. | Funktion raja-arvon määritelmä | |||
Reaalimuuttujan reaaliarvoinen funktio on havainnollisesti ottaen jatkuva, jos sen kuvaajassa ei ole hyppykohtia. Matemaattiselle analyysille on tyypillistä, että tämäkään lausuma ei ole riittävän täsmällinen kelvatakseen määritelmäksi. Raja-arvon käsite tekee kuitenkin määrittelyn helpoksi: funktio on jatkuva tietyllä muuttujan arvolla x = a, jos funktion arvo ja funktion raja-arvo tässä kohdassa ovat yhtä suuret. Määritelmä pitää sisällään ajatuksen, että raja-arvon tulee olla olemassa. Jos se ei ole olemassa, funktio ei ole jatkuva. Raja-arvon olemassaolo taas voi mitätöityä kahdella tavalla: joko funktion käyttäytyminen kohdan x = a eri puolilla on oleellisesti erilaista (toispuoliset raja-arvot ovat eri suuria) tai funktio käyttäytyy siinä määrin epäsäännöllisesti, että edes toispuoliset raja-arvot eivät ole olemassa. | ||||
|
Esimerkkejä
| |||
| Esimerkkejä funktioiden epäjatkuvuuksista: hyppyepäjatkuvuus | |||
| (Mma) Jatkuvuus | |||
|
Harjoitustehtäviä | |||
| Tehtävien vastaukset: |