[#] Sisällön pääryhmät --> Lukujonon ja funktion raja-arvo --> Lukujonot [ 1 2 3 ]
ESITIEDOT: [#] funktiokäsite
KATSO MYÖS: [#] summa ja tulo, [#] lukujonon raja-arvo, [#] sarjat
[#] Kansisivu
[#] Sisältö
[#] Hakemisto


Eksplisiittisesti ja rekursiivisesti määritellyt lukujonot

Jos lukujono määritellään antamalla jonon luvulle lauseke indeksin funktiona, esimerkiksi

ak = 2k tai ak = (1 + 1
k)k,

sanotaan, että jono on määritelty eksplisiittisesti.

Toisena vaihtoehtona on määritellä jono rekursiivisesti, jolloin ilmoitetaan sopiva määrä jonon alkupään lukuja ja yhtälö, joka kertoo, miten seuraava luku lasketaan edellisten avulla. Esimerkiksi määrittely

a1 = 1,  a2 = 1, ak+2 = ak+1 + ak,  k = 1, 2, 3, ... ,

antaa ns. Fibonacci’n luvut 1,  1,  2,  3,  5,  8,  13,  21,  34,  55,  89,  ... . Määrittelyn perusteella on selvää, että nämä ovat kaikki kokonaislukuja.

Tämäkin lukujono on mahdollista määritellä myös eksplisiittisesti, vaikka lausekkeen löytäminen ei aivan yksinkertaista olekaan:

ak = -1--
 V~ --
  5 |_ (     V~ -)k    (      V~ -)k_ | 
   1-+---5        1-----5
 |_     2      -       2       _| .

Lasketaanpa lauseke millä tahansa indeksin k arvolla, tuloksena on neliöjuurista huolimatta aina Fibonacci’n luku.

 

Kivelä, M niinkuin matematiikka, versio 1.12