Sisällön pääryhmät Lukujonon ja funktion raja-arvo Sarjat [ 1
2 3 4 ]
ESITIEDOT: summa ja tulo, lukujonot, lukujonon raja-arvo KATSO MYÖS: Neperin luku e, luku |
|
Olkoon annettuna äärettömän monen termin lukujono a1, a2, a3, .... Kun jonon kaikki termit lasketaan yhteen, saadaan sarja
ak.
Termien indeksoinnin alkukohta voi olla muukin kuin 1.
Äärettömän monen termin yhteenlaskeminen on kuitenkin ongelmallista. Jotta operaatio saadaan täsmällisesti määritellyksi, on meneteltävä seuraavasti.
Muodostetaan sarjan osasummat, so. äärellisen monen termin summat, joihin otetaan termejä alusta lähtien jokin äärellinen määrä:
s1 = a1, s2 = a1 + a2, s3 = a1 + a2 + a3, s4 = a1 + a2 + a3 + a4,
jne. Yleisesti on n:s osasumma
sn = ak, n = 1, 2, 3, ... .
Osasummat s1, s2, s3, ... muodostavat lukujonon. Jos tämä suppenee ja sen raja-arvo on s = limnsn, sanotaan, että sarja ak suppenee ja sen summa on s.
Jos sarja ei suppene, sen sanotaan hajaantuvan. Hajaantuvalla sarjalla siis jonon s1, s2, s3, ... luvut joko heilahtelevat mitään arvoa lähestymättä tai karkaavat äärettömyyteen.
Jos sarja ak suppenee, niin limkak = 0, ts. suppenevalla sarjalla termit lähestyvät nollaa indeksin kasvaessa. Tämä nähdään helposti: Koska
an = ak - ak = sn - sn-1,
on limnan = limnsn - limnsn-1 = s - s = 0.
Voisi luulla, että myös käänteinen olisi voimassa. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka olisikin limkak = 0, sarja voi silti hajaantua. Esimerkki (harmoninen sarja) edempänä.
  | lukujono summa summamerkintä raja-arvo (lukujonon) harmoninen sarja |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12