Sisällön pääryhmät Lukujonon ja funktion raja-arvo Lukujonot
[ 1 2 3 ]
ESITIEDOT: funktiokäsite KATSO MYÖS: summa ja tulo, lukujonon raja-arvo, sarjat |
|
Lukujonoa sanotaan aritmeettiseksi, jos jonon kahden peräkkäisen luvun erotus on vakio:
a1 annettu, ak+1 = ak + d, k = 1, 2, 3, ... .
Eksplisiittisessä muodossa tämä on ak = a1 + (k - 1)d, k = 1, 2, 3, ... .
Jono on geometrinen, jos kahden peräkkäisen luvun suhde on vakio:
b1 annettu, bk+1 = qbk, k = 1, 2, 3, ... ,
tai eksplisiittisesti bk = qk-1b1, k = 1, 2, 3, ... .
Sekä aritmeettisen että geometrisen jonon tapauksessa voidaan johtaa lauseke jonon n ensimmäisen luvun summalle. Aritmeettinen summa, so. aritmeettisen jonon n ensimmäisen termin summa, on ensimmäisen ja viimeisen termin keskiarvo kerrottuna termien lukumäärällä:
sn = ak = n.
Geometrinen summa eli geometrisen jonon n ensimmäisen termin summa on hieman vaikeammin miellettävissä:
tn = bk = b1, q1.
Osoittajassa esintyy siis suhdeluku q korotettuna termien lukumäärän mukaiseen potenssiin. Poikkeuksena on tapaus q = 1, jolloin geometrisen jonon termit ovat kaikki yhtä suuria ja siis tn = nb1.
Aritmeettinen ja geometrinen summa antavat itse asiassa uudet lukujonot: s1, s2, s3, ... ja t1, t2, t3, ... . Myös s1 ja t1 ovat määriteltyjä edellä olevien lausekkeiden avulla: Tällöin on ajateltava, että merkintä s1 = ak tarkoittaa summaa, joka ei oikeastaan summa olekaan, koska siinä on vain yksi termi, a1; vastaavasti t1 = bk.
  | summa summamerkintä |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12