Laskemisesta ja määrittelystä
Tasokuvioiden pinta-alojen sekä avaruuskappaleiden tilavuuksien ja pinta-alojen
laskeminen perustuu suoraviivaisten kuvioiden tai kappaleiden tapauksessa
yleensä alkeisgeometrisiin päättelyihin. Käyrien viivojen ja pintojen rajoittamat
alat ja tilavuudet lasketaan yleensä integroimalla.
Käyrän kaarenpituuden, tasokuvion alan, avaruuspinnan alan ja kappaleen
tilavuuden käsitteet eivät ole aivan yksinkertaisesti määriteltävissä. Määritelmät
perustuvat seuraaviin ideoihin:
- Käyrän kaarenpituuden määrittelyssä lähtökohtana on, että janan
pituus
osataan määrittää. Kaarenpituutta approksimoidaan sijoittamalla
käyrälle peräkkäisiä jakopisteitä ja yhdistämällä nämä murtoviivaksi.
Tämän pituus voidaan laskea summeeraamalla osajanojen pituudet.
Jos murtoviivan pituudella on raja-arvo jakopisteistöä tihennettäessä,
se määritellään kaarenpituudeksi.
- Tasokuvion pinta-alan määrittelyn lähtökohtana on, että suorakulmion
ala on erisuuntaisten sivujen pituuksien tulo. Kuvion sisään asetetaan
suorakulmioita, jotka eivät peitä toisiaan, ja lasketaan näiden yhteinen
pinta-ala. Pienin mahdollinen yläraja tällaisten suorakulmiojoukkojen
yhteispinta-alalle on tasokuvion pinta-alan sisäapproksimaatio.
Samalla tavoin kuvio voidaan peittää suorakulmioilla, jotka eivät peitä
toisiaan, ja laskea näiden yhteinen pinta-ala. Suurin alaraja kuviota
peittävien suorakulmiojoukkojen pinta-aloille on tasokuvion pinta-alan
ulkoapproksimaatio. Jos sisä- ja ulkoapproksimaatio ovat yhtä suuret,
yhteistä arvoa kutsutaan kuvion alaksi.
- Avaruuskappaleen
tilavuus määritellään samaan tapaan kuin tasokuvion pinta-ala, mutta
suorakulmioiden sijasta käytetään suorakulmaisia särmiöitä. Tällaisen
särmiön tilavuus on samasta kärjestä lähtevien sivujen pituuksien tulo.
- Avaruudessa olevan pinnan ala voidaan määritellä asettamalla pinnalle
jakopisteitä ja yhdistämällä nämä kolmioverkoksi. Jokainen kolmio on
tasokuvio ja sen pinta-ala voidaan laskea.
Kolmioverkon yhteispinta-ala on approksimaatio avaruuspinnan alalle.
Jos jakopisteistöä tihennettäessä yhteispinta-alalla on raja-arvo, tätä
kutsutaan avaruuspinnan alaksi.
Edellä mainittujen raja-arvojen olemassaolo tai sisä- ja ulkoapproksimaatioiden
yhtäsuuruus ei ole itsestään selvää. Esimerkeiksi kelpaavat monet fraktaalikuviot.
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12