Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin aika

Sisällön pääryhmät -->

Matematiikka tieteenä -->

Matemaatikot [ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 ]
ESITIEDOT:
KATSO MYÖS: [#]

matematiikka

Kansisivu

Sisältö

Hakemisto

Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin aika

Lagrange, Joseph Louis 1736 – 1813. Italialais-ranskalainen matemaatikko, työskennellyt Torinossa, Berliinissä ja Pariisissa; École Polytechniquen ensimmäinen professori. Soveltanut differentiaali- ja integraalilaskentaa mekaniikkaan (pääteos Mécanique analytique), tutkinut funktioteoriaa, lukuteoriaa.

Monge, Gaspard 1746 – 1818. Ranskalainen matemaatikko ja Napoleonin suosikki, École Polytechniquen professori. Loi deskriptiivisen geometrian sotilaallisen ja teknillisen suunnittelun apuvälineeksi.

de Laplace, Pierre Simon 1749 – 1827. Ranskalainen matemaatikko ja fyysikko, École Militairen professori Pariisissa. Tutki taivaanmekaniikkaa (pääteos Mécanique céleste) ja matemaattista fysiikkaa, differentiaaliyhtälöitä ja todennäköisyyslaskentaa.

Legendre, Adrien-Marie 1752 – 1833. Ranskalainen matemaatikko, toimi opettajana École Militairessa, École Normalessa ja École Polytechniquessa. Tutki lukuteoriaa, elliptisiä integraaleja sekä kirjoitti oppikirjan alkeisgeometriasta.

Fourier, Jean-Baptiste-Joseph 1768 – 1830. Ranskalainen matemaatikko, École Normalen ja École Polytechniquen professori, Napoleonin suosikki. Loi lämpöoppia käsittelevässä teoksessaan Théorie analytique de la chaleur myöhemmin Fourier-analyysina tunnetun matematiikan alan.

Gauss, Carl Friedrich 1777 – 1855. Saksalainen matemaatikko, Göttingenin yliopiston professori, joka toimi myös Berliinissä, Wienissä, Pariisissa ja Pietarissa. Tutki erittäin monia aloja: algebran peruslauseen todistus väitöskirjassa vuonna 1799, lukuteoriaa käsittelevä Disquisitiones arithmeticae 1801, planeettojen ratalaskuja, differentiaaligeometrian perusteet, sarjojen suppeneminen ja hajaantuminen, kompleksitason käsite (jonka oli aiemmin esittänyt norjalaissyntyinen Caspar Wessel, mutta työ jäi vaille huomiota tanskankielisenä).

Poisson, Siméon-Denis 1781 – 1840. Ranskalainen, Lagrangen ja Laplacen oppilas. Tutki matemaattista fysiikkaa.

Bolzano, Bernard 1781 – 1848. Tšekkiläinen. Esitti modernin funktiokäsitteen määrittelyn (vastakohtana analyyttiselle lausekkeelle).

Poncelet, Jean-Victor 1788 – 1867. Ranskalainen insinööriupseeri ja matemaatikko, Mongen oppilas. Loi uuden näkökulman projektiiviseen geometriaan jouduttuaan vangiksi Napoleonin Suuren armeijan Venäjän retkellä.