Sisällön pääryhmät Todennäköisyys Todennäköisyyslaskenta [
1 2 3 4 5 6 7 ]
ESITIEDOT: joukko-oppi, lukumäärän laskeminen, funktiokäsite KATSO MYÖS: tilastomatematiikka, todennäköisyysjakaumat |
|
Tapahtumat A ja B ovat riippumattomat, jos P (B|A) = P (B), ts. jos tapahtuman B todennäköisyys ei riipu siitä, onko A sattunut vai ei.
Yhdistämällä tähän ehdollisen todennäköisyyden määritelmä, saadaan riippumattomille tapahtumille kaava P (A B) = P (A)P (B).
Esimerkkinä olkoon ehdollisen todennäköisyyden laskeminen sille, että toisessa nopanheitossa saadaan kuutonen sen jälkeen, kun ensimmäisen heiton tuloksena on ollut kuutonen:
Alkeistapauksia ovat kahdessa heitossa saatavat mahdolliset silmälukuparit. Näitä on 6 . 6 = 36 kappaletta ja niitä on perusteltua pitää yhtä todennäköisinä jokaisen todennäköisyyden ollessa 1/36. Jos A tarkoittaa tapahtumaa ’ensimmäinen heitto antoi kuutosen (ja toinen mitä tahansa)’ ja B tapahtumaa ’toinen heitto antoi kuutosen (ja ensimmäinen mitä tahansa)’, on
P (A) = 6 . = , P (A B) = .
Ehdollinen todennäköisyys on siis
P (B|A) = = .
Tämä on sama kuin P (B), kuten luonnollisesti pitää ollakin, koska perättäiset nopanheitot eivät millään tavoin riipu toisistaan.
Koska samaa koetta toistettaessa perättäiset toistot ovat toisistaan riippumattomia, voidaan niiden todennäköisyyksiä laskea helposti: Jos A tarkoittaa tapahtumaa ’ensimmäinen nopanheitto antaa enintään kolmosen’ ja B tapahtumaa ’toinen heitto antaa vähintään kolmosen’, on todennäköisyys saada ensimmäisellä heitolla 1, 2 tai 3 ja toisella 3, 4, 5 tai 6 kaavan P (A B) = P (A)P (B) mukaisesti . = .
  |
Kivelä, niinkuin matematiikka, versio 1.12